Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa yleisimmän määritelmän mukaan kaikkea vapaaehtoisesti järjestäytynyttä inhimillistä toimintaa ja instituutioita, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin, lähinnä valtioon ja kuntiin. Yleensä myös virallinen voittoa tavoitteleva taloudellinen toiminta jätetään siitä pois
Kansalaisyhteiskunnalla voidaan tarkoittaa myös sitä kehityksen astetta, jolloin yhteiskunnassa kansalainen saa äänensä kuuluviin.
Nykymääritelmä suomalaisesta kansalaisyhteiskunnasta, joka koostuu seuraavista toimijoista ja toimintakokonaisuuksista:
- kansalaistoiminta
- järjestötoiminta
- kirkkokunnat ja uskonnolliset järjestöt
- ammattiyhdistystoiminta
- puolueet
- pienimuotoinen osuustoiminta
- säätiöt
- vapaa sivistystyö
Yllä olevassa luettelossa määritellään tarkemmin millä perusteilla ammattiyhdistysliike, kirkolliset järjestöt ja puolueet lasketaan kansalaisyhteiskuntaan.
Aikaisemmin tapahtunutta
Kansalaisyhteiskunta-termin taakse jäävät piilon mutkattomat ja ilman kummempia luokitelmia yli sata vuotta sitten syntyneet kansanliikkeet: nuorisoseurat, raittiusseurat, urheiluseurat, maanviljelysseurat, kansanopistot, urheiluseurat, poliittiset järjestöt. Esimerkiksi Otavan opisto on perustettu vuonna 1892, urheiluseura Saarijärven Pullistus vuonna 1905. Suomessa kansalaisyhteiskunnaksi kutsuttu ilmiö on ollut olemassa paljon yli sadan vuoden ajan. Kansanliikkeistä muovautui nykykieleen byrokratialta maistuva sana kansalaisyhteiskunta.
—Wikipediasta, Kanslaisyhteiskunta.fi ja Elina Puhto