Kehitysmaapiiri Vaasan työväenopistolla
Rehtori Kaarlo Koskimies ja yhteiskunnallisten aineiden vastuuopettaja Marjaana Heikius perustivat 1987 Vaasan työväenopistoon kehitysmaapiirin, johon hakeutui hyvinkin eritaustaisia henkilöitä. Marjaana Heikius oli vetäjänä ja innosti jokaista jäsentä alustamaan aiheesta, josta hänellä oli kokemusta. Keskustelut olivat tosi mielenkiintoisia, niistä sai monella tavalla ymmärtämystä kehitysmaista ja niiden ongelmista.
Muuttuva maailmankartta-opintopiiriin saatiin asiantuntijoita luennoitsijoiksi. Marko Ulvila kertoi tutkimuksistaan kylien elämästä Morogoron lähistöllä. Risto Isomäki viritti myös hyvin mielenkiintoista keskustelua ilmastonmuutkosesta. Kehitysmaainstituutin johtajan Kimmo Kiljusen asiantuntemus kehitysmaista teki suuren vaikutuksen. Professori Marja-Liisa Swantz kertoi tutkimuksistaan Tansanian heimojen tavoista ja elämästä, joihin hän oli perehtynyt asuessaan Tansaniassa vuosikymmeniä. Suomen Tansanian-suurlähettiläs Ilari Rantakari lisäsi meidän tietämystämme Tansanian tilanteesta ja kehitysnäkymistä sekä realismista yhteistyötä suunniteltaessa.
Mahdollisuuksien tori
Vaasan suomalaisen seurakunnan kansainvälisistä toiminnoista vastaava pastori Jouko Saraste kutsui vaalalaisia keskustelemaan kehitysyhteistyöprojektin mahdollisuuksista. Hän ehdotti että yhteisvastuun viikko kun oli, että Vaasan torille järjestettäisiin vähän suurempi tapahtuma kaikille jotka ovat kiinnostuneita kehitystyöajatuksesta. Perustettiin toritapahtuman toimikunta, johon kuuluivat Jouko Saraste, Kaarlo Koskimies, Harri Kivelä ja Maisa Kivisalo.
Yleisöä saapui tapahtumaan vaikka toripäivä oli arktisen kylmä. Suomen Kuvalehti teki tilaisuudesta jutun ja hetkessä tapahtuma levisi ympäri Suomea. Kepa otti idean toteuttaakseen.
Ystävyyskaupunki ensin
Vaasassa etsittiin ystävyyskaupunkia kehitysmaista. Tansanian suurlähettiläänä oli Mrs. D.N.M. Mloka, jolle kuului myös Suomen asioiden hoito. Hänen asemapaikkansa oli Tukholma. Suomen-kierroksellaan suurlähettiläs saapui Vaasaankin. Kun häneltä kysyttiin, mikä kaupunki hänen mielestään olisi sopiva Vaasan ystävyyskaupungiksi (sister town), hän oitis vastasi: Morogoro. Ja siihen päädyttiinkin. Jälkeenpäin oli helppo ymmärtää vastaus, kun selvisi, että hän oli kotoisin Morogorosta. Sen jälkeen kun vuonna 1988 ystävyyskaupunkisuhteet oli vahvistettu, Vaasan kaupunki kehotti vaasalaisia perustamaan yhdistys, joka käytännössä hoitaisi Morogoron ja Vaasan välistä ystävyyskaupunkitoimintaa. Kaupunki ei halunnut olla siinä aktiivinen, mutta lupasi kylläkin tukea toiminnalle.
Vaasan Kehitysmaaseuran perustaminen
Päädyttiin avoimen kutsun esittämiseen perustamiskokoukseen. Se pidettiin 10.10.1989 Vaasan Työväenopistolla. Läsnä oli 23 osallistujaa Vaasasta ja Mustasaaresta. Perustamisasiakirja allekirjoitettiin samana päivänä. Kokous ei aikaillut, perustamispäätös allekirjoitettiin kokouspäivänä. Allekirjoittajia oli 21 Vaasasta ja Mustasaaresta. Yhdistysrekisteriin Vaasan kehitysmaaseura – Vasa u-landsföreningen i Vasa hyväksyttiin ja vahvistettiin vuonna 1990.
Ennen Vaasan kehitysmaaseuran perustamista vaasalaisia lääkäreitä ja terveydenhoitohenkilökuntaa olivat keskustelleet ja suunnitelleet kehitysyhteistyön mahdollisuuksia. He päättivät pitää suunnittelupalavereja ja perustettiin epävirallisen ryhmän, joka jakautui toimintaryhmiin.
Vaasan kehitysmaaseuran terveydenhoitosektorin projekteja Morogorossa
- 1990–2016 Morogoron lääninsairaalan tukeminen. Painopisteet vaihtuivat vuosittain.
- 1992 Peruskartoituksen tekeminen. Morogoron alueen terveydenhoidon osa-alueiden kartoitus: kokonaiskuvan saaminen, kartoittaa alueita joiden tukemisessa Vaasan kehitysmaaseuralla olisi merkitystä ja hahmotella muutaman projektin pääasiallinen sisältö.
- 1993–1994 peruskalusteita uusituille osastoille ja uudelle klinikalle
- 1994–1996 autoklaavit ja sterilointivälineitä, koulutusprojekti
- 1993–1995 sairaalahygienian parantaminen ja koukutus Morogoron lääninsairaalassa
- 1993 hiv-neuvojakoulutusta eritasoisena
- 1997 Infektiosairauksien luotettava ja ajantasainen tutkiminen potilaista
- 2002–2016 teho-osaston tukeminen
- 2002–2004 terveydenhuollon jatkokoulutus Morogorossa
- 1998–2000 Mlalin terveysasema palvelee kolmea kylää. Huonokuntoinen rakennus peruskorjattiin ja hankittiin tarvittavaa välineistöä, hiv/aids-tietoisuudesta koulutettiin ja myös sterilointimenetelmistä koulutusta
- 1992–2002 Punainen risti ja perushoitajakoulu. Koulurakennus korjattiin ja opiskelijoille hankittiin kaikille oppikirjat ’Where there is no doctor’, annettiin opettajille pedagogista koulutusta
Hiv-aids- ehkäisyprojektit
- 1992–2010 Morogoron lääninsairaala
- 1995 Nuoret jotka eivät olleet koulussa sekä Tushikamane-keskus
- 2000–2001 peruskoulujen hiv-ehkäisyprojekti
- 2002 Mlalin terveysaseman henkilökunnalle hiv-seminaareja hiv/aids-tietoisuudesta
- 2001–2002 Vaasan ystäväseurakunta Bungon nuorille
- 2002–2004 Mogoron luterilaisen hiippakunnan nuorille. Hiippakunta pyysi ohjelman laajentamista kaikkia hiippakunnan nuoria koskevaksi
- 2001–2002 Teachers College, yliopettajien koulutus hiv-aids-tietouden lisäämiseksi tuleville opettajille (aikuispedagogiikka) ja koululaisille (koulupedagogiikka)
- 2005–2009 Morogoron läänin vankiloissa
- 2010–2016 Tansanian suurimmissa vankiloissa
Psykiatriaprojektit
- 2007–2009 Better mental-health-projekti Morogoron läänissä
- 2001–2015 osallistuminen Suomen kristillisen lääkäriseuran psykiatrian jatkokoulutusseminaareihin
Vankilaprojektit
- 2005–2009 Hiv-ehkäisy Morogoron läänin vankiloissa. Kehitettiin menetelmä, jossa jokaisessa vankilassa 20 kouluttajavankia sai perusteellisen koulutuksen hiv-asioissa sekä miten aikuisopetuksen menetelmät toimivat vankiloissa. He saivat myös opasvihkoset. Ennen koulutusvaihetta vankilan lääkärit ja hoitajat saivat viiden päivän perusteellisen hiv/aids-koulutuksen. He olivat opettajavankien tukihenkilöitä. Kun ohjelma oli saatettu loppuun, valmistettiin opetusvideosarja vankiloiden lääkäreitä ja hoitajia varten. Informaatiota saatiin näin uusille vangeille.
Tansanian vankiloiden psykiatriaprojekti
- 2012–2014 ja 2015–2016 Tansanian vankiloiden ylilääkäri pyysi neljän vuoden keskustelujen jälkeen että muutaman suuren vankilan johtajalle järjestettäisiin 5 päivän koulutus psykiatriassa. Vaasalaiset esittivät kolmikantayhteistyötä: tansanialainen kansalaisjärjestö ja suomalainen kansalaisjärjestö yhdessä Tansanian vankilalaitoksen kanssa järjestäisivät laajan, tarkkaan suunnitellun koulutusohjelman. Tansanialaisen MEHATA-järjestön kanssa Better Mental Health Project modifioitiin vankiloihin sopivaksi. Hyviä opetusvideoita oli käytettävissä ja luennoitsijoina oli lääkäreitä MEHATAsta ja vankilalääkäreitä ja psykiatrisia hoitajia jopilla oli kokemusta vankilaorganisaatiosta.
Åbo Akademi, projekt
- 1995–2005 Teachers Education Project in Tanzania (TEPT). 85 personer fick akademisk examen.
- 2003–2005 Specialpedagogik, samarbete med Tanzanias öppna universitet. Över 20 personer fick examen.
- 2007–2009 Forskarutbildning i tredje världen. 11 personer fick doktorexamen.
- 2013–2015 Competence Development in Education, pedagogik, specialpedagogik. Projekten innefattar undervisning av lärare, specialkurser, examen, pronomering.
Perinneprojekti
- 2000–2010 och 2012–2014 Collecting traditional folklore in Morogoro. Samarbetspartner Foudation for Indegenous Education.
- 2016 Kurs i presentation av material genom dataprorammen Power Point och Publisher.
—Harri Kivelä